5 pilotha ođasmahttet Fotefar mot nord

5 pilohtaprošeavtta Trøndelágas Finnmárkui leat válljejuvvon dievasmahttit kulturhistorjjálaš ofelačča Fotefar mot nord. Pilohtat galget suokkardit čoavddasániid árvohuksen, ceavzilvuohta, šláddjivuohta ja searvadahttin.

Fotefar mot nord lea erenoamaš prošeakta nationála mihttu mielde, gos Sámediggi ja fylkkasuohkanat Trøndelága, Nordlánda ja Romsa ja Finnmárku ovttasbarget dievaslaš gaskkustemiin 10 000 jagi kulturhistorjjáin Riikkaantikvára doarjagiin.

Fire fjærabuer med gress og sol. Bilde - Deaddil ja stuora govva ihtá

Buolli báikkálaš beroštupmi

Oktiibuot 24 evttohusa main searvadahttin ja kulturbirrasiid birra ođđaárvalusat vuhttojedje, bohte sisa maŋŋel go fylkkasuohkanat ja Sámediggi bivde evttohusaid pilohtaprošeavttaide. Oasálaččat dieđihit maid hui buori proseassa mas buolli báikkálaš beroštupmi.

Ovttasbargu iešguđetlágan oasálaččaid gaskkas ja kulturbirrasiid atnin dego sosiála deaivvadanbáikin ja fakkit sihke álbmotdearvvašvuođabargui ja báikkálaš ealáhuseallimii ledje guovddážis olu evttohusain.

Fotefar mot norda bargojoavkkus gárttai beanta buorredilálašvuođa váttisvuohta go galge válljet iešguđetlágan evttohasaid gaskkas.

Árvohuksema, ceavzilvuođa ja šláddjivuođa birra erenoamáš ovttasbargu davvin.

– Dát lea hui buorre ja addá vel eanet leavttu bargui háhkat eanet árvohuksema dehálaš regionála kulturbirrasiin Namdalenis, dadjá Per Olav Skurdal Hopsø (BB), gii lea Ealáhusa váldolávdegotti jođiheaddji Trøndelága fylkkasuohkanis.

hristian Torset (SG) lea kultuvrra, dálkkádat ja biras fylkkaráđđi Nordlándda fylkkasuohkanis, ja son deattuha Fotefar mot norda fokusa ceavzilvuhtii.

– Bargojuvvo pilohtaprošeavttaid bokte čatnat oktii sosiála, kultuvrralaš ja ekonomalaš ceavzilvuođa vai boahtteáigái lea heivehuvvon, dadjá Torset.

Romssa ja Finnmárkku fylkkasuohkanis lea ekonomiija ja kultuvrra fylkaráđđi Ronald Wærnesas (GB), ovddasvástádus Fotefar mot nordai. Son cuiggoda dan erenoamáš ovttasbarggu prošeavttas:

– Dás ovttasbarget 3 fylkkasuohkana ja Sámediggi láhčin dihte elešis servodagaide ja gievrras davviguovllu kulturhistorjámet gaskkustemiin, dadjá son.

Hans Ole Eira (GB) lea miellahtu Sámediggeráđis, ja deattuha kultuvrra ja šláddjivuođa oainnusmahttima dehálašvuođa.

– Pilohtaprošeavttain leat máŋgga lágan doaimmat ja joavkkut mielde, ja go máŋga prošeavtta ovddidit šláddjivuođa ja sámegillii dárbbu kulturhistorjjá gaskkustemiin davvin de lea dat dearvvašvuođamearka, loahpaha son.

Válljejuvvon pilohtaprošeavttat:

Trøndelága: Árvohuksen ja soahtemuittut

Fotefar-báikkit Utvorda suodjalanrusttet ja suodjalanrusttet Klompen buohta Namsosis gártet pilohtan Trøndelága fylkkasuohkanis. Galgá ovttasbargot gelbbolašvuođa- ja vásáhuslonohallamiin, soahtehistorjjá gaskkustemiin ja turistasajiid ovddidemiin. Pilohta lea ovttasbargu suohkaniid Flatanger ja Namsos, Museaid Midt, Sitter ja Utvorda Gilisearvi, Namsos Gávpoga historjásearvvi ja Báikkálašhistorjjá riikkasearvvi gaskkas.

Nordlánda: Ceavzilis fitnan bivdorusttegiid luhtte

Nordlánda fylkkasuohkanis válljejuvvui Tromoan bivdorusttet Grane suohkanis pilohtan. Rusttegis leat 16 bivdorokki mat duođaštit ealgabivddu ruovdeáiggis. Helgelándda musea ja Grane ealáhusovdánahttin galget ovdánahttit ceavzilis mátkemeari, ja deattuhit álbmotdearvvašvuođa ja iešguđetlágan geavaheaddjejoavkkuid.

Romsa ja Finnmárku: Ovttasbargu máŋggabealatvuođa ja rájiid birra

Romssa ja Finnmárkku fylkkasuohkan oažžu 2 pilohtaprošeavtta, Romssa guovllus ja nuppi Finnmárkku guovllus. Romssas lea Davvi-Romssa musea geas lea fágalaš ovddasvástádus válljejuvvon pilohtaprošektii, mas lea maiddái Kuivakoski/ Tørrfoss kvenadállu Ráissa suohkanis, Birtaváre fiervábuvri Gáivuona suohkanis ja Ivgobađa márkanbáiki Omasvuona suohkanis. Pilohtaprošeavttas galgá earret eará bargat máŋggaid gielaid ovddas kulturbirrasiid gaskkusteamis, ovddidit vázzinbálgáid deaivvadanbáikin beasatlašvuođain ja láhčit dili ovttasbargui báikkálaš ealáhuseallimiin ja eaktodáhtolaš organisašuvnnaiguin árbevirolaš duoji ja báikkálaš biepmu Fotefar báikkiin.

Finnmárkkus válljejuvvui Vuorjánjohka pilohtaprošeaktan. Evttohus lea ovttasbargu Mátta-Várjjat gieldda ja Grenselandmusea gaskkas, ja sávaldat lea earret eará ráhkadahttit olahahtti fálaldagaid gaskkustan dihte dehálaš rádjahistorjjá. Visit Kirkenes/ Gallet Girkonjárgga lea maid searvvis.

Sámediggi: Mánáid ja kulturfestivála searvadahttin

Gállogietti olgomusea Evenášši suohkanis lea pilohtaprošeakta man Sámediggi lea válljen. Dán márkosámi dálus lea earret eará kula vázzinbálggis, ja museaguovllus lea juohke geasi sámi dáidda- ja kulturfestivála Márkomeannu. Pilohtaprošeavttaid bokte galget sajit mánáide ovddiduvvot bálgás ja čatnat Márkomeanu doaimmaid nannoseappot Fotefar mot nordai.

Duogáš: Fotefar mot nord

Láidesteaddji kulturhistorjái

Fotefar mot nord álggahuvvui 1990-logus dego prošeaktan Nammavákki ja Davvi-Norgga kulturhistorjjá gaskkusteapmin. Dehálaš čoavddasánit prošektii ledje demokratiija, mátkeeallima ovdánahttin ja kulturmuittuid čalmmustahttin. Buot dalá 103 suohkana dien guovllus bovdejuvvo válljet kulturbirrasa iežaset Fotefar- báikin. Čoahkis ovddidit Fotefarat muitalusa davvi eallima birra 10 000 jagi, geađgeáigeorrunsajiin ja báktedáidagis, guollebivdohápmana ja sámi ássanhistorjjá bokte industriijarusttegii ja soahtehistorjái. Muhtin Fotefarat leat musearusttegat, earát fas friddja kulturbirrasat.

Fotefar mot norda čuovvuleapmi lea leamaš molsašuddi 1990-logu rájes, ja prošeavttas čađahuvvui stuorit dilleárvvoštallan 2019:s man riikaoasi ráđđi Davvi-Norgga kultuvrra badjel lei dáhtton. Fylkkasuohkanat ja Sámediggi ovttasbarge dilleárvvoštallamiin, ja čuvvoledje 2021:s ovdaprošeavttain ealáskahttit Fotefar mot norda. Pilohtaprošeavttat leat dego ovdaprošeavtta bohtosat, ja báikkálaš árvohuksen, álbmotdearvvašvuohta, máŋggabealatvuohta ja guossástallanhálddašeapmi leat dehálaš čoavddasánit ovttasbargui. Pilohtaprošeavttat ovdanbuktet iežaset Fotefar- konferánssas Romssas 2023 ođđajagemánus, ja ožžot bargoseminára fálaldaga ovdánahttin dihte pilohta ja eará čuovvuleami fylkkasuohkanis ja Sámedikkis. Riikkaantikváras doarju sihke ovdaprošeavtta ja pilohtaprošeavttaid árvohuksenruđaiguin.

Eambbo dieđuid oažžu oktavuođaolbmos

Silje Evjenth Bentsen, Fotefar mot nord prošeaktajođiheaddji. Kántorsadji Nordlándda fylkkasuohkan, Bådåddjo, e-poasta silben@nfk.no

Til toppen